Matka tänne Winnipegiin tosiaan alkoi jo la 4.4 ensin 6h junamatkalla  Kajaanista Helsinkiin. Luulin että olisin jo pakkaus hommissa tajunnut että oikeasti lähtö on edessä ja että tulisin olemaan neljä viikkoa pois kotoa tutusta ympäristöstä, piiitkän matkan päässä perheestä ja kavereista mutta ei se ei vain iskeny tajuntaan vielä junassa istuessanikaan.
Maalaisjuntille tikkurilan juna-asemalta lentokenttä hotelliin pääseminen osoittautukin sit ensimmäiseksi seikkailuksi osaksi linkkurilla matkaten ja osittain tuntemattoman ohikulkijan kyydillä.. jooooo, voisin kai miettiä ja harkita asioita vähän enemmän etukäteen ennenkuin hyppään tuntemattomien kyytiin, matkailu alkoi siis aika mielenkiintoisesti!

Hotellilla tapasin vasta tosiaan ensimmäistä kertaa matka seurueen Kärt jonka kanssa majoitun samassa perheessä ja sitten Kemin tytöt Tiinan ja Eerikan.
Varsinainen lentomatka alkoi su 5.4 kello 7.30 Helsinki-Frankfurt--Toronto-Winnipeg, matka aika oli n.20 tuntia..

Lentomatka meni hyvin, ikinä en noin pitkää aikaa ole lentänyt joten iso kokemus oli jo sekin.
Torontossa lentokentällä olikin jo tarkempaa, lentokoneessa piti jo täyttää henkilötieto lomake, sitä ja passia kyseltiinkin heti kun lentokoneesta astuimme pihalle, myöskin miksi ollaan maahan tulossa ja kauvan on aikomus viipyä. Tenttaus jatkui yksitellen vielä tarkemmin eri henkilön kanssa, tarkasti haluttiin nähdä koulun tiedot minne olen menossa, miksi? kuinka kauvan? Ja onko paluuliput Suomeen hommattu ja ne haluttiin myöskin konkreettisesti nähdä.
Kaikista selvittiin ja matka Winnipegiin alkoi, toki melkein puoli tuntia myöhässä koneen tarkistuksen vuoksi. Tässä vaiheessa alkoi jo tuntua että lentokoneessa istuminen riittää jo, eikä myöskään hereillä pysymisestä meinannut enää oikein tulla mitään.

Päätepysäkki, lentäminen ohi vihdoin ja viimein!! Meitä kentällä olikin vastassa nimikylttien kanssa minut ja Kärtin majoittava nainen nimeltä Kim Witges, esittäytyminen tapahtui tosi nopeasti kentällä, ja tuntuu että siitä ei edes muista enää kaikki kävi jotenkin niin nopeasti.
Siitä suuntasimme Winnipegin "kotiimme", molemmat saimme omat huoneet ja aika äkkiä olimmekin jo valmista kauraa nukkumaan......